Kun mekaanikon sydän lyö nopeammin.
Hänen työnsä prototyyppien rakentamisessa Wera-yrityksessä vaatii teknistä ymmärrystä, käsityötaitoa ja improvisointikykyä. Näitä taitoja tämä Italian fani on käyttänyt yli 30 vuotta, ei vain aarteidensa kunnostamiseen, vaan myös varaosien omavalmistukseen pienissä sarjoissa.
Hänen Fiat 500 -autonsa, jonka hän osti 90-luvun alussa, rakennettiin täysin uudelleen. 650 cc:n Bambino-moottori tuottaa jo tehtaalta 5 hevosvoimaa enemmän kuin vakiona asennettu 18 hv moottori. Moottorin virityksen ansiosta nyt 32 hevosvoimaa työskentelee italialaisen pikkuauton takana.
Alle 500 kilogramman omapainolla tämä ensi silmäyksellä heikolta vaikuttava moottori tuottaa yllättävän paljon voimaa! Etuosaan lisätyt levyjarrut varmistavat, että jarrutusteho on nyt kohdallaan. Fiatin kohokohta on lisätty viides vaihde. Alkuperäistä vaihteistoa on laajennettu ja vaihtomekanismia muutettu. Urheiluäänenvaimennin ja itse rakennettu, portaattomasti säädettävä sisätilan puhallin jäävät varjoon vain asennetun istuinlämmityksen rinnalla. Itse valmistettu keskikonsoli, jossa on radio ja kaiuttimet, on lähes itsestäänselvyys. Tässä 3 metriä pitkässä pikkuautossa on lähes jokaisessa kulmassa omia rakennelmia ja parannuksia.
En pitänyt urheiluvanteiden alkuperäisistä pölykapseleista, joten tein omani niiden pohjalta.
Autotallissa hieman taustalla, mutta ei huomiotta: Vespa PX 125. Vuonna 1981 valmistettu Vespa on lähes alkuperäisessä kunnossa ja pölyttyi lähes 10 vuotta ennen kuin se kunnostettiin perusteellisesti teknisesti ja visuaalisesti, ja nyt se näyttää erinomaiselta. Oranssi maalaus on alkuperäinen tehdasväri. Aivan kuten Fiat 500, myös tämä Vespa on rekisteröity ja käytössä. Täällä ei kunnosteta pelkästään näyttelyajoneuvoja. Wuppertalin mekaanikon verstaalla on myös muita italialaisia projekteja. Esimerkiksi noin 10 hevosvoiman valkoinen Vespa PX 200 on teknisesti kunnostettu.
"Tämä pysyy toistaiseksi minun rottanani – ulkonäöltään juuri sellainen kuin pitääkin!"
Eniten työtä on tehty Vespa PX80:een, joka on myös visuaalisesti oranssi. Romutukselta pelastettu skootteri on nyt saanut osakseen puolentoista vuoden työn. Ei vain moottori ja vaihteisto ole täysin kunnostettu, vaan myös koko kori on puhdistettu ruosteesta, hitsattu ja korjattu.
„Tämä osa oli menossa romutukseen, kuka tahansa muu olisi luovuttanut jo kauan sitten.”
Kokoelman viimeinen jalokivi on Vespa 90ss. Entisen työkaverin lahjana tämä vuoden 1971 Vespa on ollut „Mülli”n omistuksessa 90-luvulta lähtien. Tuolloin Piaggio yritti antaa skootterille moottoripyörämäisen ilmeen sisäänkäynnin työkalulaatikon avulla. Huippunopeus on noin 82 km/h, mikä on jo haaste alustan ja jarrujen kannalta! Tämä Vespa on erityinen työkalulaatikon ansiosta, joka toimii polttoainesäiliön korvikkeena, pystysuoralla varapyörällä, lyhennetyllä istuimella, kromatulla banaaninmuotoisella pakoputkella ja ennen kaikkea kaikista Vespoista kapeimmilla jalkasuojilla.
Jotta tällaiset menneiden vuosikymmenten jalokivet näkyisivät edelleen kaduillamme, tarvitaan Müllin kaltaisia hulluja ja innokkaita kapinallisia, jotka näkevät potentiaalia jopa ruostekasassa, käyttävät aikaa ja vaivaa saadakseen siitä parhaan mahdollisen ja ovat ylpeitä kulttuurin jatkamisesta.
